Joulukalenterin luukku 23

Itse kun olen täällä savossa niin sattuipa nokan eteen pari hauskaa savolaista jouluaiheista juttua.

Jooluevankeljumi

Tapahtupa erräänäkkii päevänä jossakii vieraassa muassa, että se keisar Akununttus – tae mikäpähä se nyt sitten lienee oikee ollukkaa – miäräs, että kaekki kansa olj pantava veroloeta maksammaa. Tuo verollepano se olj vissiin ensmäene sielläpäen mualimoo ja eeköhän tuo liene tapahtunna sen Kiurunuksen ollessa piällikkönä siellä Syyriassa. Ja eepä siinä aattanu kenenkää kipristellä, nii olj mentävä jokkaese ukon ja akan ja penikannii kirjottautummaan sille perskatin verollepanijalle sinne päen misteepä kaapunnista nuo nyt sitte leneevät olleettii kotosin.

Nii se Josehvi lähti vua sieltä Kalilejasta, Nasareetin kaapuntista, ja mänj sitä verollepannoo varten sinne Juutellaan, Tuavetin kaapuntiin Peetlehemmiin, sen takkii ku se Joosehvi kuulu siihe Tuavetin sukkuu. Se mänj sinne yhessä mieljtiettysä Marija nimisen naesimmeisen kanssa, joka olj tiinneennä. Niitte sielä ollessa tulj Marijan poekimisen aeka, ja se pyöräätti potran poejan, ensmäesesä. Kiäri sitte poejan liinavuatteeseen ja panj seimeem makkoomaa, sen taatisen tautta ku ei ollu siinä viereesessä rouvissakkaa kortteeripaekkoo.

Sillä tienoolla olj niitä paemenija lampaetasa kahtelemassa nii, ettee susj koppoo eekä vieremän kehvelit rosvoava. Kas kummoo, yhtäkkijä niitten etteen ilimesty kaaheen kirkas valoilmijö ja eekö tuo lie ollunna ite Herran enkelj. Kylläpä siinä paemenilla pöksyt tutaji, mutta enkelj se vuan tokas:

”Elekee pelätkö! Minä se vuan ilimotan teille semmosen hurusanoman, joka tuop tullessaa illoo koko mualimalle. Tänä päevänä se on teille syntynnä se Vapahtaja, se Ristus ite. tämä on se ennusmerkkinä teille, työ sitä löyvvätte sen Ristuksen sieltä seimestä makkoomasta liinavuatteeseen kiärittynä.”

Ja sillä siunooman hetkellä olj enkelin ympärillä suurj taevaallinen sotaväkj, joka kehua römpsäätti ite Jumalata ja hoelas:

”Olokoon kunnia Jumalalla piliviin piällä ja raaha tiällä muan piällä kaekilla immeisillä, joeta se Jumala paementaa.”

Sen jäläkeen, kun ne enkelit olj männeet takasin sinne taevaaseen, ne paemenet tokasivat toesilleen:

”Lähetääm myö nyt mänemään sinne Peetlehemmii. Sielläpä myö nyt sitte nähhää se, mittee tuo enkelj meille äske hupaji.”

Ja nii ne tekj eväsvoeleivät, koppasiivvaat reput selekää ja lähtivät männä vikertämmää. Ja nii lööty ite Marija ja Joosehvi ja seimessä makkoova poeka. Tämän ku ne huomas, ne hetj tarinoevat kaekille mittee niille olj poejasta turistu. Ja eekö tuota kaekki kovasti ihmetellynnä. Mutta Marija polone se panj piiloo sisuskalluihisa kaeken sen mitä sillon jooluyönä olj tapahtunna ja rätnäs sitä. Paemenet mänj kottiisa kiitelle Jumalata siitä, mitä olliit kuulleet ja nähneet. Kaekki se olj ollunna justiisa niinku niille olj tarinoetu…

Savolaenen joolu-uatto

Uattouamuna herätään ja sitten myö syyvvään, sitten juuvvaan kahvit ja sitten myö syyvvään ja männään torille ja sitten myö syyvvään lihapiirakat, sitten ostetaa joulukuus ja syyvvään munkki­possut, sitten myö tuuvvaan kuus sissään ja juuvvaan päeväkahvit, koristellaan kuus ja sitten myö syyvvään, sitten Suomen Turku julistaa jooluraahan ja sitten myö syyvvään ja otetaan joolulökit ja sen piälle vähä syyvvään, sitten naesväki lähtöö käämään haavoella ja myö isän kansa sillä aeekoo syyvvään ja kun naesväki tulloo takasi niin myö haakataan väljpalloo, sitten kylypee ropsaatettaan joolusaanassa ja syyvvään makkaroo, juuvvaan saana­kahvit ja syyvvään piparit, sitten myö ootellaan joolu­aterijjoo ja syyvvään ootellessa parj kinkkuvoeleipee, sitten syyvvään joolu­ateria ja juuvvaan piälle torttukahvit ja sitten myö syyvvään, sitten myö leekitään joolukuusen ympärillä ja sitten myö syyvvään, sitten kyttäellään joolupukkia ja napostellaan pähkinöetä, sitten tulloo pukki ja myö vähä syyvvään pukin kansa, sitten avataan lahjat ja sitten syyvvään, sitten isä kaevaa evak­kolekan puulaatikosta ja tarjoo pukille paakut ja sitten pukki talutettaan taksiin ja sitten myö syyvvään, sitten katellaan telekkaria ja syyvvään, sitten tirraatettaan iltakahvit ja syyvvään suklaata, sitte otetaan vähän suolasta kun hiukoo ja sitten myö männäännii jo muata.

Molemmat jutu on lainattu Savolaisjuttuja sivustolta.

Julkaissut Marko Kaartinen

Nörtti Kuopiosta. Puuhastelee verkkosivujen kanssa työkseen ja vapaa-ajallaan.

Kommentoi

Kommentoi